Julkisessa keskustelussa on puhuttu paljon siitä, kuinka ruoka-aputoimijoiden on täytynyt sulkea jakelupisteitään ruokahävikin vähäisyyden vuoksi (ks. esim. juttu Myllypuron ruoka-avun loppumisesta, HS 12.3.2026). Joukko elokapinallisia ja ruokahävikkiaktivisteja vastasi keskusteluun eilen ruokahävikkinäyttelyllä, johon tuotiin yli 1500 litraa erilaisia kauppojen juuri poisheittämiä elintarvikkeita.

Hävikkiruokanäyttely ja mielenilmauksen järjestetivat eilen 30.3. klo 16–17.30 Helsingin Asema-aukiolla Elokapina, Onni Tonkija sekä Aalto Foodsharing. Onni Tonkija on dyykkaus- ja ruokahävikkiaktivisti, jolla on sosiaalisessa mediassa noin 20 000 seuraajaa. Aalto Foodsharing on Aalto-yliopiston opiskelijoiden ruokapiiri, joka kerää ja jakaa hävikkiruokaa yhteistyössä ruokakauppojen ja ravintoloiden kanssa.

“Haluamme mielenilmauksillamme saada huomiota käytännön esteille, joiden takia ruokaa päätyy roskiin eivätkä erilaiset avustusjärjestöt ja ruokaringit saa kerätä ja jakaa hävikkiruokaa. Rohkaisemme ja kannustamme myös ihmisiä osallistumaan paikallisiin ruokajakohankkeisiin,” kertoo Riikka Palosuo Elokapinasta. “Ruokahävikin määrä nykyisellään on absurdi. Erityisen turhaa ja tuhoisaa on ilmastoa eniten kuormittavien elintarvikkeiden, kuten lihan päätyminen syömäkelpoisena roskiin.”

Vähittäiskaupan ruokahävikki on Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 40 miljoonaa kiloa vuodessa. Iso osa tästä määrästä on vain hetkeä ennen roskiin joutumistaan ollut vielä myynnissä eli täysin käyttökelpoista. Enemmistö kaupoista pitää hävikkinsä lukkojen takana dyykkaajien ulottumattomissa.

Jäteasetuksen mukaan kauppojen on luovutettava käyttämättä jääneet elintarvikkeet uudelleenjakeluun ensisijaisesti ihmisravinnoksi, jos se voidaan tehdä elintarviketurvallisuutta vaarantamatta ja kohtuullisin kustannuksin. Jakeluvelvoitteen noudattamista ei käytännössä valvota mitenkään. Näyttelyn ja mielenilmauksen tarkoituksena oli näyttää, että kauppojen käyttämättä jääneillä elintarvikkeilla ruokitaan jäteasetuksen vastaisesti usein roskista.

Lokakuussa voimaan tulleen päivitetyn jätedirektiivin mukaan EU:n jäsenvaltioiden on vuoden 2030 loppuun mennessä vähennettävä elintarvikejätteen syntymistä muun muassa vähittäismyynnissä 30 prosentilla vuosien 2021–2023 tasoon verrattuna. Komissio arvioi, että elintarvikejäte aiheuttaa 16 prosenttia EU:n ruokajärjestelmän kasvihuonekaasupäästöistä. Suuret määrät vettä, maata, energiaa, lannoitteita, torjunta-aineita ja työtä haaskataan ruokaan, joka ei koskaan tule syödyksi.

Lähteet
- Inkeri Riipi, Luonnonvarakeskus
- Kansanedustaja Mai Kivelän kirjallinen kysymys jäteasetuksen toteutumisesta: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_116+2025.aspx
- Euroopan komission tiedote: https://ec.europa.eu/newsroom/sante/items/903626/fi
- Jäteasetus: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2021/978#chp_4__sec_29
- Jätedirektiivi: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32025L1892

Kuvat lehdistölle

Yhteydenotot:
media@elokapina.me