Metsäliikkeen ja Elokapinan aktivistit osoittivat mieltä Eduskunnan täysistuntosalin yleisölehterillä kesken EU:n ennallistamisasetusehdotusta koskevaa välikysymyskeskustelua. Mielenosoittajat nousivat seisomaan ja näyttivät kansanedustajille banderollia: “Aiotteko todella pysäyttää luontokadon?” Eduskunnan turvahenkilöt poistivat rauhallisesti käyttäytyneet mielenosoittajat hetken kuluttua.

Mielenosoittajat haluavat muistuttaa kansanedustajia, mistä asetusehdotuksessa on kyse.

− Suomen luonto on hätää kärsimässä. Valtiovalta on lupauksistaan huolimatta surkeasti epäonnistunut luontokadon pysäyttämisessä kerta toisensa jälkeen. Nyt Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Ennallistamisehdotuksesta käyty kiistely on antanut aihetta surulliselle kysymykselle: onko iso osa kansanedustajista tosiasiassa sitoutunut tähän tavoitteeseen? summaa Eevi Tiihonen, joka piti banderollia mielenosoituksessa. 

Mielenosoittajien mukaan EU:n komission asetusehdotusta on syytä tarkentaa ja parantaa EU:n neuvotteluissa, mutta sitoviin tavoitteisiin perustuva ennallistamisasetus olisi selkeä, tehokas ja taloudellisesti kannattava työkalu luontokadon pysäyttämiseksi. Sen avulla myös muut EU-maat saataisiin mukaan. Vaikka arviot ovat alustavia, ennallistamisen taloudelliset hyödyt Suomelle on laskettu 10 kertaa suuremmiksi kuin kustannukset.

− On vastuutonta, ettei Suomessa ole lupauksista huolimatta lopetettu luonnon hävittämistä. Vielä vastuuttomampaa on se, että monet kansanedustajat ovat valmiita hylkäämään asetusehdotuksen, joka auttaisi koko Euroopan luontoa. Olisi täysin käsittämätöntä Suomelta lähteä taas kerran EU-neuvotteluihin vastustamaan luonnon tilaa parantavaa politiikkaa eläessämme biodiversiteettikriisin, luontokadon ja ilmastokriisin keskellä, sanoo mielenosoitukseen osallistunut Minka Virtanen.

Metsäteollisuuden miljoonalobbaus on tappio Suomen luonnolle, kansalaisille ja alkutuottajille Eduskunnan suuri valiokunta tulee päättämään Suomen kannan EU:n neuvotteluihin. Erityisesti metsäteollisuuden edustajat ovat kiivaasti vastustaneet ennallistamisehdotusta ja levittäneet katteettomia uhkakuvia tulevan asetuksen vaikutuksista. Mielenosoittajat ovat huolestuneita, että iso osa valiokunnan jäsenistä äänestää metsäteollisuuden lobbareiden mielen mukaisesti.

− Tuntuu, että metsäteollisuuden jättiyritysten miljoonalobbaus on saanut monet kansanedustajat pelkäämään kaikkia niin kansainvälisiä kuin kansallisiakin luonnonsuojelutoimia. On totta, että kunnollinen ennallistamisasetus vaatisi muutoksia maatalouteen ja metsänhoitoon, mutta näistä muutoksista voittavat kaikki. Jos ei lasketa metsäjättien suuromistajia, jotka tällä hetkellä käärivät hillittömiä voittoja kestämättömällä tehometsätaloudella, Suomen luonnon kustannuksella, toteaa Metsäliikkeen kanssa istuntosaliin saapunut Ida Korhonen.

Mielenosoittajien mukaan yksi luontokadon juurisyistä on metsäjättien nykyiset kestämättömät tuontantotavat, jotka lopulta ajavat metsänomistajia tehometsänhoitoon ja liian suuriin hakkuumääriin. Metsäjättien tulisi bulkkiselluntuotannon paisuttamisen sijaan lunastaa omat lupauksensa tuotannon rakenteiden muuttamisesta ja uusista hienostuneista tuotteista, joihin tarvitaan vähemmän puuta.

− Nykyinen järjestelmä kohtelee maanviljelijöitä ja pienmetsänomistajia epäoikeudenmukaisesti. On väärin, että surkeat taloudelliset kannustimet, puutteelliset neuvontapalvelut tai vaikkapa velkavankeus estävät luonnolle ystävällisemmän toiminnan. Moni maanomistaja haluaisi lisää mahdollisuuksia ja tietoa luonnon tilan parantamiseksi. Ennallistaminen luo myös uusia kestäviä ansaintamahdollisuuksia alkutuottajille, Korhonen jatkaa.  

Mielenosoittajat harjoittivat väkivallatonta kansalaistottelemattomuutta. He eivät noudattaneet istuntosalin mielenosoituskieltoa kiinnittääkseen huomiota Suomen valtion kyvyttömyyteen kunnioittaa perustuslakia ja globaaleja ihmisoikeuksia. 

− Osoitimme mieltä, koska luontokadon edistyminen ja kansanedustajien vastuuton venkoilu ennallistamiskysymyksessä uhkaavat kaikkien oikeutta puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön, kertoo Eevi Tiihonen.

Yhteydenotot: [email protected]