Metsäliikkeen mielenosoittajat ovat maanantain ja sunnuntain välisenä yönä keskeyttäneet Metsähallituksen hakkuut Aalistunturin eteläpuolella Kolarissa. Mielenosoitus estää liikenteen hakkuualueelle vieville talviteille Laukkujärventien varrella. Metsäliike vaatii Metsähallitusta luopumaan kaikista hakkuista kansallispuistoesityksen alueella, kunnes alueen suojeluesitykset on käsitelty ympäristöministeriössä. Mielenosoittajat vetoavat myös ympäristöministeriöön Aalistunturin suojelualueen laajentamisen ja kansallispuiston pikaisen perustamisen puolesta. Metsäliike koostuu Elokapinan Metsäkapinan, Luonto-Liiton metsäryhmän ja Greenpeacen aktiiveista. 

Länsi-Lapissa metsien suojelutilanne on nykyisellään huono. Vaikka Lapin maakunnassa on suojeltu verrattain paljon metsää ja muuta luontoa, on suojelu painottunut maakunnan pohjois- ja itäosiin sekä Saamenmaalle. Lounais-Lapissa ei ole vielä yhtäkään kansallispuistoa, joilla on merkittävä paikallinen vaikutus myös taloudellisesti, kulttuurillisesti ja sosiaalisesti.

Suomi on sitoutunut suojelemaan 30 % maapinta-alastaan sekä pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Tästä huolimatta valtio itse hakkaa metsää suojelullisesti arvokkaalla alueella heikentäen sen luontoarvoja ja murentaen pohjaa kansallispuistohankkeelta. Vaikka kaikki nyt hakattavista alueista eivät ole vanhaa metsää tai luonnonmetsää, ovat ne silti osa laajempaa luontokokonaisuutta, jonka pirstominen vaikuttaa koko alueeseen.

“Kaikista oikeudenmukaisin ja kustannustehokkain keino luontokadon pysäyttämiseksi ja hiilinielujen säilyttämiseksi olisi, että valtion metsiä suojeltaisiin huomattavasti lisää ja Metsähallituksen tulostavoitetta laskettaisiin”, sanoo mielenosoitukseen osallistuva Anders Brandt Elokapinasta.

Pohjois-Suomen luonto on avainasemassa sekä luonnon monimuotoisuuden suojelun että ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmasta. Ilmaston lämmetessä lajit joutuvat siirtymään kohti pohjoista. Suomessa on jäljellä enää vähän vanhoja metsiä, ja niistä laajimmat sijaitsevat pohjoisessa. Sen lisäksi, että metsät toimivat hiilinieluina, kylmä maaperä toimii erityisen hyvänä hiilivarastona.

“Aalistunturi on vain esimerkki siitä, kuinka valtion metsissä hävitetään jatkuvasti suojeluarvoja. Pelkkä jäljellä olevien luonnonmetsien sirpaleiden suojelu ei riitä pysäyttämään luontokatoa. Tarvitaan pienempiä hakkuumääriä ja laajoja yhtenäisiä suojelualueita, ja Aalistunturi olisi juuri sellainen”, huomauttaa mieltä osoittava Ida Korhonen Luonto-Liiton metsäryhmästä.

Aalistunturilla on vahva paikallisten ihmisten tuki. Kansallispuistoaloite on tehty paikallisten toimesta. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri sekä Muonion ja Kolarin luonto ry ovat myös hakeneet alueelle toimenpidekieltoa.

“Kansallispuisto olisi merkittävä paikalliselle elinkeinoelämälle. Pallas-Yllästunturi on todella suosittu kansallispuisto, ja Aalistunturi vähentäisi kävijäpainetta siellä sekä toisi tuloja Kolarin ja Pellon kunnille. Kansallispuistoon sijoittaminen maksaisi itsensä moninkertaisesti takaisin esimerkiksi yritystoimintana, matkailuna ja ekosysteemipalveluina”, jatkaa Rovaniemeltä kotoisin oleva aktivisti Saga Kampman.

Suomen hakkuumäärät ovat liian suuria luonnon kantokyvyn ja ilmaston näkökulmasta. Tämän ovat tunnistaneet myös Lapin maakunnan asukkaat, jotka suosittelivat muun muassa maksimihakkuukiintiöitä kansalaisraadissa viime syksynä. Mielenosoittajat vaativatkin Aalistunturin suojelun lisäksi valtiota vähentämään hakkuumääriä hiilinielujen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Elokapina ja Luonto-Liiton metsäryhmä ottivat viime viikon torstaina kantaa Aalistunturin hakkuisiin. Kannanotto on luettavissa täällä: https://blogi.elokapina.fi/metsahallituksen-on-luovuttava-aalistunturin-alueen-hakkuista/

Kuvia ja videoita median käyttöön koostetaan tänne (heikkojen yhteyksien vuoksi mahdollisesti viiveellä): https://photos.elokapina.fi/s/2jmufcvr1j/aalistunturi-1-2023

Yhteydenotot:
media@elokapina.me