Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään 19.—20.8. Elokapinan mielenosoituksen tapahtumia Valtioneuvoston linnan edustalla syksyllä 2021. Mielenosoittajat vaativat ministereiltä selitystä sille, miksi ilmasto- ja ympristökriisin vakavuutta vastaaviin toimiin ei haluta ryhtyä. Elokapina kritisoi poliisia ylimitoitetuista rikosepäilyistä ja niiden perusteella tehdyistä yli vuorokauden mittaisista vapauden menetyksistä sekä harhaanjohtavasta viestinnästä, jossa mielenosoitus esitettiin turvallisuusuhkana. Elokapina tukee syytettyjen vaadetta syytteiden kumoamisesta.

Elokapina järjesti rauhanomaisen mielenilmauksen Valtioneuvoston linnan edustalla perjantaina 8.10.2021. Aktivistit asettuivat Valtioneuvoston linnan pääoven portaille ja toiselle sisäänkäynnille Ritarikadulla. Osa mielenosoittajista käytti liimaa tai lukkoja kiinnittääkseen itsensä rakennukseen, ja osa roikkui kolmijalan varassa. Molemmat kulkuväylät rakennukseen pysyivät kuitenkin koko ajan avoinna ja mielenosoittajat pysyttelivät rakennuksen ulkopuolella. Mielenosoituksesta ja sen tarkoituksesta ilmoitettiin Valtioneuvoston linnan turvallisuuspalveluun.

Valtioneuvoston valmiusyksikön turvallisuusasiantuntija Mika Tikkasen mielestä mielenosoitus ei vaikuttanut valtioneuvoston turvallisuuteen, eikä se ollut uhkaava tai vaarallinen. Mielenilmaisu vaikeutti rakennukseen kulkemista, mutta ei estänyt sitä. Tikkanen myös huomautti, että Valtioneuvoston linnaan on muita kulkureittejä.

Myöhemmin Presidentti Sauli Niinistö ilmoitti julkisesti, ettei häntä kehotettu käyttämään poikkeavaa kulkureittiä Valtioneuvoston linnasta poistumiseen mielenosoituksen aikaan. Valtiovarainministeri Annika Saarikon esikunnasta ilmoitettiin, että hän poistui tapansa mukaan Valtioneuvoston linnasta Aleksanterinkadun puolelta eikä kohdannut mielenosoittajia. Lisäksi opetusministeri Li Andersson twiittasi käyttäneensä samaa poistumistietä kuin aina ennenkin.

Poliisin virhearvio johti usealla yli vuorokauden kestäneeseen vapaudenmenetykseen

Poliisi päätti Valtioneuvoston linnalla järjestetyn mielenosoituksen vain puolitoista tuntia sen alkamisesta ”olennaisesti lainvastaisena” ja otti tapahtumapaikalla kiinni yhteensä 52 henkilöä, joista 46 pidätettiin. Tutkinnanjohtajan mukaan henkilöt pidätettiin epäiltynä törkeästä julkisrauhan rikkomisesta, kokouksen estämisestä tai sen rangaistavasta yrityksestä epäiltyinä. Myöhemmin epäily kokouksen estämisestä poistettiin ja törkeä julkisrauhan rikkominen muutettiin perusmuotoiseksi.

Pidätettynä olevan henkilön vapaudenmenetys voi kestää yhteensä jopa 96 tuntia. Poliisin päätös pidättää rauhanomaisia mielenosoittajia virheellisen arvion perusteella herättää monissa huolta siitä, että poliisi voi toimia näin myös jatkossa.

Tapahtumia kommentoineen valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiaisen mukaan kokoontumislaissa mainitaan julkisten rakennusten portaat juuri soveliaana paikkana järjestää mielenosoitus. Antamassaan haastattelussa hän toteaa, että “jos […] on enemmän ja vähemmän soveliaita paikkoja mielenosoitukselle, niin nyt on oltu siellä enemmän soveliaassa paikassa”.

Elokapina kritisoi poliisin harhaanjohtavaa viestintää

Suomessa ihmisten luottamus poliisiin on vankkaa. Poliisin tulee julkisen vallan edustajana toimia totuudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Poliisin viestintä Valtioneuvoston linnan mielenosoituksen aikana oli kuitenkin monilta osin ongelmallista ja harhaanjohtavaa.

Epäselvä viestintä aiheuttaa hämmennystä ja luo vääristyneitä mielikuvia sellaisille ihmisille, jotka saavat tietonsa tapahtumista poliisin viestinnän kautta. Luotujen uhkakuvien myötä syntyi vaikutelma siitä, että rauhanomaiset mielenosoittajat olisivat vaarallisia ja aiheuttaisivat uhkaa Valtioneuvoston linnassa oleskelleille henkilöille ja valtiojohdolle.

Poliisi kuvasi viestipalvelu Twitterissä, että mielenosoittajat ovat “miehittäneet” Valtioneuvoston linnan uloskäynnit, ja että tällaista “valtiojohtoon vaikuttamista” ei hyväksytä. Poliisin mukaan Valtioneuvoston linnaan “tunkeutumisella” on luotu turvallisuusuhka sisällä kokoontuvan valtioneuvoston jäsenille. Twiiteissä todetaan, että valtioneuvoston jäseniin ei saa vaikuttaa “rajoittamalla, uhkaamalla tai painostamalla”, ja luodaan mielikuvaa siitä, että rauhanomainen mielenosoitus olisi tällaista vaikuttamista.

“Se, miten poliisi väitti mielenosoituksemme olevan turvallisuusuhka ja sen takia pidätti minut yli 28 tunniksi tuntui absurdilta. Olemme rauhanomaisia, ympäristökriisistä huolestuneita ihmisiä, jotka istuivat julkisen rakennuksen portailla osoittamassa mieltä”, sanoo maanantaina käräjäoikeuteen menevä Ellen Haaslahti.

Erityisesti poliisin väite siitä, että Suomessa ei ole hyväksyttävää vaikuttaa valtiojohtoon mieltä osoittamalla, on valtiosääntöoikeuden asiantuntijoiden mukaan mielenosoitusoikeudelle vieras kannanotto. Mielenosoitusoikeuden ytimessä on juuri mahdollisuus vaikuttaa valtiollisiin asioihin.

Mielenosoitusoikeus on demokraattisen yhteiskunnan peruskiviä, ja sitä tulee kunnioittaa myös silloin, kun se kohdistuu valtiojohtoon. Poliisin viestintä nostaa esiin kysymyksiä siitä, onko poliisin toiminta ollut puolueetonta ja lainmukaista, vai onko se pyrkinyt tarpeettomasti rajoittamaan kansalaisten perusoikeuksia.

Yliampuvilla syytteillä voi olla kylmäävä vaikutus kansalaisyhteiskunnan toimintaan

Elokapina on huolissaan, että syyttäjän ajamat ankarat syytteet ja poliisin ylilyönnit viestinnässä voivat jatkossa herättää ihmisissä huolta mielenosoitukseen osallistumisen mahdollisista seuraamuksista. Näin luotu pelon ilmapiiri voi johtaa siihen, että kansalaiset eivät uskalla osallistua mielenosoituksiin ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, koska he pelkäävät liikaa mahdollisia rikosoikeudellisia seuraamuksia.

Tämä heikentäisi merkittävästi ihmisten mahdollisuuksia osallistua kansalaisyhteiskunnan toimintaan, ja on erityisen ongelmallista demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden toteutumisen kannalta. Mielenosoitusoikeus on keskeinen väline, jolla kansalaiset voivat vaikuttaa päätöksentekoon ja valvoa vallanpitäjiä.

Elokapina toivookin, että Helsingin käräjäoikeus lähettää vahvan viestin demokratian puolesta ja kumoaa syytteet julkisrauhan rikkomisesta. Mielenosoitusoikeuden julkisilla paikoilla tulee yltää myös julkisten rakennusten portaille.

Elokapina jatkaa väkivallatonta vastarintaa syyskuussa

Kuluneen kesän historiallisen suuren ja tuhansia osallistujia keränneen Myrskyvaroitus-kampanjan jälkeen Elokapinan Kiehumispiste tuo katumielenosoitukset takaisin Helsinkiin syyskussa (3., 7. ja 27.9.) Kampanjan tavoitteena on luoda poliittinen paine sille, että hallitus luopuu ympäristölle haitallisen toiminnan tukemisesta jopa 4 miljardilla eurolla vuosittain. Ensimmäiset mielenosoitukset ajoittuvat hallituksen budjettiriihen kanssa samoille päiville.

Yhteydenotot:
media@elokapina.me