“Olemme planetaarisessa hätätilassa.” 

– Professori James Hansen, NASAn Goddard-instituutin avaruustutkimuksen aikaisempi johtaja


”Ilmastonmuutos on lääketieteellinen hätätilä… Siksi se vaatii hätätilan mukaista vastausta…”

– Professori Hugh Montgomery, Lontoon University Collegen Human Health and Performance -instituutin johtaja, Lancet Comissionin puheenjohtaja


”Tämä on hätätila ja hätätilanteissa tarvitsemme välitöntä toimintaa.”

– Ban Ki-Moon, entinen YK:n pääsihteeri


Ihmisen toiminta aiheuttaa korjaamatonta vahinkoa planeettamme elämälle. Joukkosukupuutto on tapahtumassa. Moni nykyinen elämänmuoto voi olla tuhoutumassa tai vähintäänkin kuolemassa sukupuuttoon vuosisadan loppuun mennessä.

Hengittämämme ilma, juomavetemme, viljelemämme maa ja psykologista hyvinvoinitiamme edistävä luonnon kauneus ja monimuotoisuus, ovat kaikki vaarassa. Syynä ovat politiikan ja talouden järjestelmät, jotka tukevat ja ylläpitävät modernia, kuluttamiseen keskittynyttä elämäntyyliämme.

Meidän on toimittava vielä kun voimme. Nykyiset katastrofit eivät ole mitään verrattuna siihen, mitä voi vielä olla edessämme.

Jos ilmasto- ja ympäristöhätätilaa ei pyritä hidastamaan ajoissa, sen vaikutukset tulevat olemaan yhteiskunnillemme katastrofaalisia ja täysin hallintamme ulottumattomissa. Ilmasto- ja ympäristökriisi aiheuttaa alla listattuja seurauksia.

  • Merenpinnan nousu
  • Aavikoituminen
  • Maastopalot
  • Veden puute
  • Satojen tuhoutuminen
  • Äärimmäiset sääolot
  • Miljoonien siirtolaisuus
  • Taudit
  • Kasvava sotien ja konfliktien riski

Päättäjämme ovat epäonnistumassa velvollisuudessaan toimia puolestamme. Nykyiset hallintojärjestelmämme keskittyvät liiaksi voitontavoitteluun ja taloudelliseen kasvuun. Poliitikot ovat suuryritysten lobbareiden armoilla ja kaupallinen media ei tarjoa totuudenmukaista tietoa maailman tilasta ja siksi se osaltaan heikentää demokratiaa.

Tieteen sanoma on selvä: kohtaamme ennennäkemättömän maailmanlaajuisen hätätilan, jonka olemme itse aiheuttaneet. Kyse on elämästä ja kuolemasta. Meidän täytyy toimia välittömästi.

Enää ei ole aikaa hienovaraiseen ja hitaaseen toimintaan.

Meidän on aloitettava radikaali ja välitön päästöjen vähentäminen ja tehostettava hiilen sidontaa ilmakehästä. Meidän on myös lopetettava meri- ja maaelinympäristöjen tuhoaminen ja tunnustettava, että luonnon monimuotoisuus on elämän jatkumisen edellytys.

Ainoa mahdollisuutemme säilyttää turvallinen ilmasto ja välttää pahimmat tulevaisuudennäkymät on rauhanomainen maapallon laajuinen kapinointi.

Tehtävä on hurja, mutta isoja muutoksia on saatu aikaan ennenkin.

Luodaan yhdessä parempi maailma.



Tieteen sanoma on selvä: kohtaamme ennennäkemättömän maailmanlaajuisen hätätilan, jonka olemme itse aiheuttaneet. Kyse on elämästä ja kuolemasta. Meidän täytyy toimia välittömästi.

Meitä on varoitettu yhä uudestaan ja uudestaan… ja uudestaan.

Vuonna 1992 Huolestuneiden tutkijoiden yhdistys, johon kuuluu suurin osa elossa olevista Nobelin palkinnon saaneista kirjoitti ”Maailmantutkijoiden varoituksen ihmiskunnalle” , jossa se kutsui ihmiskuntaa vähentämään ympäristön tuhoamista varoittaen, ”että maapallosta huolehtiminen kaipaa suurta muutosta, mikäli halutaan välttää suuri ihmiskärsimys.” He osoittivat, että ihmiset ovat törmäyskurssilla muun luonnon kanssa. He julistivat välittömän muutoksen tarpeen, jotta välttäisimme seuraukset, joita nykysuuntamme toisi.

Julistuksen kirjoittajat pelkäsivät, että ihmiskunta puskee Maan ekosysteemit kapasiteettiensa yli niin, etteivät ne enää tue elämän monimutkaista verkostoa. He kertoivat, kuinka olemme nopeasti lähestymässä useita biosfäärin sietokyvyn rajoja, joiden ylittämisen haitat ovat merkittäviä ja peruuttamattomia. He rukoilivat, että vähentäisimme kasvihuonekaasupäästöjä ja lopettaisimme fossiilisten polttoaineiden käytön, vähentäisimme metsäkatoa ja kääntäisimme suunnan, joka on johtamassa luonnon monimuotoisuuden romahtamiseen.

Vuonna 2017 ihmiskunnalle annettiin toinen varoitus. Yli 15 000 tutkijaa allekirjoitti uuden ja entistä hälyttävämpää kieltä käyttävän kirjeen, joka varoitti että

”estääkseen laajamittaisen kurjuuden ja katastofaalisen luonnon monimuotoisuuden kadon ihmiskunnan on siirryttävä ekologisesti kestävämpään elämäntapaan nykyisen sijaan. Maailman johtavat tutkijat kertoivat tämän viestin selväsanaisesti jo 25 vuotta sitten, mutta mitä suurimmassa määrin emme huomioineet varoitusta. Kurssin muuttaminen nykyisestä väärästä suunnasta on pian liian myöhäistä, sillä aikamme on loppumassa. Meidän on tunnustettava, arki-elämässämme ja hallinnoivissa instituutioissamme, että Maa kaiken sisältämänsä elämän kanssa on ainoa kotimme.”

Vuoden 2018 lopulla YK:n pääsihteeri varoitti meitä siitä, että ihmiskunta ja elämä Maassa kohtaa nyt “suoran eksistentiaalisen uhan” ja maailman on toimittava nopeasti ja päättäväisesti, jotta pidämme globaalin lämpenemisen alle 1,5°C ja yritettävä välttää kertakaikkiaan katastrofaaliset seuraukset Maan elämälle.

Tämä on viimeinen varoitus — meidän on toimittava heti.

Hiilipäästömme kasvavat yhä!

”Yli puolet kaikista teollisista hiilidioksidipäästöistä sitten teollisen vallankumouksen alun on päästetty vuoden 1988 jälkeen”

Tohtori Peter C. Frumhoff, Huolestuneiden tutkijoiden yhdistyksen tieteen ja politiikan johtaja

Hiilidioksidipitoisuudet ovat ennätyskorkealla, 411 miljoonasosaa (ppm), yli 45% lisäys esiteollisesta ajasta. Pitoisuudet ovat korkeimmat ainakin viimeiseen 3 miljoonaan vuoteen eli ennen kuin moderni ihminen oli edes kehittynyt tälle planeetalle. 

Vakauttaaksemme lämpötilat on nettopäästöjen laskettava nollaan! Mitä kauemmin viivyttelemme, sitä vaikeampaa se tulee olemaan. Vuosien viivyttelyn ja toimimattomuuden takia olemme valitettavasti saavuttaneet kriisin, jossa saavutamme tavoitteen ainoastaan, jos ryhdymme välittömiin hätätilan mukaisiin toimiin!

Ihmistoiminta on aiheuttanut planeetan pintalämpötilan keskiarvon nousun noin 1.1°C sitten 1800-luvun lopun. Suurin osa lämpenemisestä on tapahtunut viimeisen 35 vuoden aikana. 

Maailman mittakaavassa viimeiset neljä vuotta ovat olleet kuumimmat koskaan mitatut ja 20 lämpimintä vuotta ovat olleet viimeisen 22 vuoden aikana.

Kun maailmanlaajuiset lämpötilat nousevat, äärimmäiset sääilmiöt, kuten helleaallot ja kuivuus yleistyvät. Esimerkiksi Yhdistyneiden kuningaskuntien meteorologisen aseman tutkijat, jotka tutkivat vuonna 2003 Euroopassa vallinnutta äärimmäistä lämpöaaltoa (jonka tiedetään tappaneen noin 70 000 ihmistä), totesivat, että “on erittäin todennäköistä […] että ihmisten vaikutus on vähintään kaksinkertaistanut sen riskin, että lämpöaalto saavuttaa tällaisen voimakkuuden.” Jos jatkamme fossiilisten polttoaineiden polttamista, tällainen äärimmäinen lämpöaalto on tavallinen eurooppalainen kesä vuoteen 2040 mennessä ja melkein kaikki kesät tulevat olemaan sitä kuumempia 2060-vuoteen mennessä!

Eri puolilla maailmaa tehdyt laskelmat osoittavat, että ennätyksiä rikkovat äärimmäiset lämpötilat tulevat olemaan paljon todennäköisempiä ihmisen aiheuttaman lämpenemisen takia (esimerkiksi 2010 Syyria; 2013 Korea; 2014 Kalifornia; 2018 Yhdistyneet kuningaskunnat).

Vuoden 2018 tutkimus näyttää, kuinka tappavat lämpöaallot saattavat rajoittaa monien maailman tiheimmin asuttujen alueiden asuinkelpoisuutta. Tutkimuksessa esitellään johtopäätös, jonka mukaan fossiilisten polttoaineiden polttamisen jatkuminen johtaisi äärimmäisiin lämpötiloihin, jotka ylittäisivät “kynnyksen, joka määrittelee kiinalaisten maanviljelijöiden ulkona työskentelemisen sietokyvyn.”

Kaikenlaiset saasteet olivat vastuussa vuoden 2015 arvioiduista 9 miljoonasta ennenaikaisesta kuolemasta - eli 16% kaikista maailman kuolemista. Saasteet ovat siis maailman laajin ympäristöllinen sairauksien ja ennenaikaisten kuolemien syy.

Laaja enemmistö näistä kuolemista johtuu altistumisesta ilmansaasteille, suurimmaksi osaksi pienistä hiukkasista, jotka tunkeutuvat syvälle keuhkoihin (tunnetaan nimellä PM2.5). Lapset, vanhukset ja ne, joilla on heikentynyt terveydellinen tila, kuten astma, ovat erityisen haavoittuvaisia. Kaiken kaikkiaan yhdeksän kymmenestä ihmisestä hengittää saastunutta ilmaa, enimmäkseen matalan keskitulon maissa.

Autojen ja teollisuuden päästöt eivät ole ainoita tämän terveyskriisin aiheuttajia, vaan myös huono sisäilma on tappavaa. Monissa maissa tämä johtuu siitä, ettei puhtaisiin polttoaineisiin tai sähköön ole pääsyä, ja siksi täytyy turvautua tehottomiin kiinteän polttoaineen liesiin ja kerosiini-lamppu-teknologioihin. Ilmansaasteiden hengittäminen tappaa maailmanlaajuisesti arviolta 7 miljoonaa ihmistä vuosittain. (Ympäröivät ilmansaasteet: 4,2 miljoonaa kuolemaa; kodin saasteet: 2,8 miljoonaa kuolemaa)

Hallitustenvälinen biodiversiteettiä ja ekosysteemipalveluita koskeva tieteen ja politiikan välinen IPBES-paneeli julkaisi vuonna 2019 raportin, jonka mukaan luonnon monimuotoisuuden kriisi on vastaava kriisi kuin ilmastonmuutoksen uhka. Olemme osa luontoa ja riippuvaisia siitä. 

Villieläinten “biologinen tuhoutuminen” viime vuosikymmeninä tarkoittaa sitä, että Maan historian kuudes joukkosukupuutto on käynnissä. 

Suomessa vuonna 2019 julkaistun Suomen lajien uhanalaisuutta tarkastelevan Punaisen kirjan mukaan 11,9 % eli yli joka yhdeksäs lajeista on uhanalainen. Muutamassa vuodessa, verrattuna 2010 ja 2015 vuosien arvioihin, uhanalaisten lajien määrä kasvoi 420 lajilla. Uhanalaisiin lajeihin kuuluvat muun muassa jokirapu, ankerias, susi, naali, saimaannorppa, naurulokki ja hömötiainen. Suomen linnuista lähes puolet eli 49 % on joko uhanalaisia tai melkein uhanalaisia eli silmälläpidettäviä. Esimerkiksi harakka on silmälläpidettävä, kun taas kultasirkku on hävinnyt Suomesta jo kokonaan. Euroopanlaajuisesti viljelysmaiden lintujen määrä on laskenut kolmessa vuosikymmenessä jopa 55 %!

Maailman lajisto kuolee sukupuuttoon jopa 1000 kertaa nopeammin kuin Maan menneisyydessä tyypillisesti on tapahtunut. Suorat luonnon monimuotoisuuden vähenemisen syyt ovat elinympäristöjen muutokset, ylihyödyntäminen, vieraslajit, ravinteet ja ilmastonmuutos.

Viimeisin Elävän planeetan raportti osoittaa, että maailmanlaajuisesti selkärankaisten lajien populaatioiden koossa on tapahtunut 60 prosentin lasku vuosien 1970 ja 2014 välillä.

Yli neljäsosaa IUCN:n arvioimasta noin 100 000 lajista uhkaa sukupuutto. Tämä tarkoittaa 40 % kaikista sammakkoeläimistä, 25 % kaikista nisäkkäistä, 34 % kaikista havupuista, 14 % kaikista linnuista, 33 % riuttoja rakentavista koralleista ja 31 % haista ja rauskuista.

Koralliriutat ovat kuolemassa lämpöstressin takia. Tämä on tulossa paljon yleisemmäksi kuten Australian Ison koralliriutan peräkkäiset koralliyhdyskuntien kuolemat vuosina 2016 ja 2017 näyttävät. Ennusteiden mukaan vain 2 celsiusasteen lämpeneminen esiteolliseen aikaan verrattuna johtaisi sellaiseen lämpöaaltojen vuosittaiseen ilmenemiseen, että koralliriutat kuolisivat käytännössä sukupuuttoon.

“20 vuoden päästä nykyhetkestä, joka kesä tulee olemaan koralleille liian kuuma: ne katoavat vallitsevina trooppisina riuttajärjestelminä vuosien 2040-2050 välillä. On vaikea nähdä sitä mitenkään muuten.”

Professori Ove Hoegh-Guldberg johtaa Globaalin muutoksen instituuttia Queenslandin yliopistossa

Katastrofaalisella hyönteisten maailmanlaajuisella vähenemisillä on vaarallisia seurauksia ekologisille ruokaketjuille ja ihmisten viljelyskasvien pölytykselle. 

On vahvaa näyttöä siitä, että monet hyönteispopulaatiot ovat vakavan uhan alla ja vähenevät lukuisissa paikoissa ympäri maailmaa. Lukuisia stressitekijöitä ovat esimerkiksi elinympäristöjen menetykset, agro-kemialiset pölyttäjät, vieraslajit ja ilmastonmuutos.

27-vuotta kestänyt populaatioita valvonut saksalaistutkimus paljasti dramaattisen 76 % laskun lentävien hyönteisten biomassassa. 

Uuden hollantilaisen tutkimuksen mukaan perhosten lukumäärä on laskenut yli 80 % viimeisen 130 vuoden aikana. Tutkimuksen tekijöiden mukaan “teollinen maatalous jättää hädintuskin mitään tilaa luonnolle”

”Tämän pitäisi olla meille suuri huolenaihe, sillä hyönteiset ovat jokaisen ruokaketjun sydämessä, ne pölyttävät laajan enemmistön planeetan lajeista, pitävät maaperän terveenä, kierrättävät ravinteita, rajoittavat tuholaisia ja tekevät paljon muuta. Rakasta tai vihaa niitä, mutta me ihmiset emme voi selvitä ilman hyönteisiä.”

Professori Dave Goulson, Sussexin yliopisto

Yksi maailman johtavista lääketieteellisistä tiedejulkaisuista, The Lancet, teki massiivisen katsauksen, jonka johtopäätösten mukaan ilmastonmuutos on “2000-luvun suurin globaali terveysuhka”. Ilmastonmuutos tuo suoria uhkia terveydelle äärimmäisten sääilmiöiden myötä sekä epäsuorasti sosiaalisten ja ekologisten järjestelmien häiriintyessä.

Useammin esiintyvät vakavat ja äärimmäiset sääilmiöt, kuten kuivuus ja tulvat, vaikuttavat maataloustuotantoon samalla kun kohoavat lämpötilat lisäävät maatalouden vedentarvetta.

“Olemme jo havainneet ilmastonmuutoksen vaikutuksia maatalouteen. Olemme arvioineet, kuinka suureen ilmaston muuttumiseen voimme sopeutua. Jo kahden asteen keskilämpötilan nousu aiheuttaa paljon muutoksia, joihin emme voi sopeutua. Neljän asteen nousun vaikutukset ovat todella suuria, emmekä pysty sopeutumaan niihin.”

Tohtori Rachel Warren, East Anglian yliopisto

Äärimmäisten ilmastoon liittyvien katastrofien, kuten äärimmäisen kuumuuden, kuivuuden, tulvien ja myrskyjen, lukumäärä on tuplaantunut sitten 1990-luvun alun. Äärimmäisiä luonnonilmiöitä on esiintynyt noin 213 joka vuosi aikavälillä 1990–2016. Nämä sääilmiöt vahingoittavat maatalouden tuottavuutta myötävaikuttaen ruoan saatavuuden vajeisiin, minkä lisävaikutuksena ruoan hinta nousee ja ihmisten tulot laskevat, mikä vähentää ihmisten mahdollisuuksia saada ruokaa.

51 maan ja alueen ihmiset kohtaavat kohtaavat kriisitason akuuttia ruokaturvan epävarmuutta tai pahempaa, mikä vaatii välitöntä hätätilan mukaista toimintaa.

  • 2015: 80 miljoonaa ihmistä
  • 2016: 108 miljoonaa ihmistä
  • 2017: 124 miljoonaa ihmistä 

Riski siihen, että äärimmäiset sääolot iskisivät useaan vallitsevaan ruokaa tuottavaan maailman alueeseen samaan aikaan voi triplaantua vuoteen 2040 mennessä (muutos yhdestä kerrasta 100 vuodessa yhteen kertaan 30 vuodessa).

Viimeaikainen tutkimus tarkasteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia ruoan tuotantoon neljän eniten maissia vievän maan kohdalla. Nuo maat ovat nykyisellään vastuussa noin 85 % maissin viennistä. Tutkimus osoitti, että “todennäköisyys sille, että niillä olisi samanaikaisia yli 10 % tuotannon menetyksiä yhtenäkään vuonna on nykyisellään käytännössä nolla, mutta se kasvaa 7 % alle 2°C lämpiämisessä ja 86 % alle 4°C lämpiämisessä.”

Vesikato kasvoi lähes kaksi kertaa väestönkasvua nopeammin 1900-luvulla.

Maailmanlaajuinen vedenkierto tehostuu ilmastonmuutoksen myötä, tehden märistä alueista yleisesti ottaen märempiä ja kuivista yhä kuivempia. YK:n vuoden 2018 raportti korostaa, että nykyisellään arviolta 3,6 miljardia (lähes puolet maailman väestöstä) asuu alueilla, jotka ovat potentiaalisesti vähävetisiä ainakin kuukauden verran vuodessa, ja tämä väestömäärä voi kasvaa 4,8–5,7 miljardiin vuoteen 2050 mennessä.

Kohoavat lämpötilat sulattavat Himalajan jäätiköistä ainakin kolmasosan vuosisadan loppuun mennessä jopa silloin, jos onnistumme rajaamaan lämpötilanousun 1,5°C. Sulavat jäätiköt sekä Andeilla että Himalajalla uhkaavat satojen miljoonien alavirtojen varrella asuvien ihmisten vesivaroja.

Vakava kuivuus Kapkaupungissa vuonna 2018 johti vakaviin veden saannin rajoituksiin. Kaupunki päätyi vain päivissä lakkauttamaan vedenjakelunsa — päivää kutsuttiin “nollapäiväksi”. Ilmastotutkijat ovat laskeneet, että ilmastonmuutos on jo tehnyt tämänkaltaisista vakavista kuivuuksista yleisempiä siinä määrin, että enää niitä ei ole vain kerran 300 vuodessa vaan kerran sadassa vuodessa. 2°C lämpeämisen myötä näin vakavat kuivuudet tapahtuvat arviolta kerran 33 vuodessa.

Merenpinta nousee nopeammin kuin viimeisinä vuosikymmeninä. Merenpinnan nousu johtuu pääasiassa kahdesta ilmaston lämpenemiseen liittyvästä seikasta: mannerjäiden ja jäätiköiden sulamisesta syntyvästä lisävedestä ja lämpenevän meriveden lämpölaajenemisesta. Merenpinnan nousu aiheuttaa tulvia alavilla mailla, saarilla ja rannikkokaupungeissa joka puolella maailmaa.

Kun merenpinta nousee seuraavan 15–30 vuoden aikana vuorovesien aiheuttamaa tulvimista odotetaan tapahtuvan paljon useammin, se aiheuttaa rannikkoyhteisöille vakavia häiriöitä ja muuttaa jotkin alueet käyttökelvottomiksi.

2°C lämpeneminen uhkaisi saattaa 130 miljoonan ihmisen asuttamat alueet veden varaan, kun taas 4°C lämpötilan nousu saattaisi upottaa maa-alueet, joita asuttaa tällä hetkellä 470–760 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti.

Sekä Antarktiksen että Grönlannin maajäätiköt ovat menettäneet massaansa vuodesta 2002 lähtien. Molempien jäätiköiden massan katoamistahti on kiihtynyt vuodesta 2009 lähtien. Antarktis menettää vuosittain kuusi kertaa enemmän massaa verrattuna 40 vuoden takaiseen. 

Vuonna 2014 NASAn tiimi löysi Länsi-Antarktiksen jäätiköltä osan, jossa on alkanut jo “pysäyttämätön” romahdus, joka lukitsee ainakin metrin merenpinnan nousun. Jos jatkamme maapallon lämmittämistä, käynnistämme useampien jäätiköiden osien romahtamisen.

“Merenpinta nousee paljon nopeammin ja Arktinen merijää kutistuu paljon nopeammin kuin mitä olemme aikaisemmin odottaneet. Valitettavasti nykyinen data osoittaa, että olemme menneisyydessä aliarvioineet ilmastokriisin.”

Stefan Rahmstorf, merten fysiikan professori

Meret ovat jo muuttuneet 30 % happamammiksi, kun fossiilisten polttoaineiden polttamisesta syntyvä hiilidioksisidi on liuennut meriveteen, ja siten muokannut meriveden kemiallista rakennetta. Nykyisen päästökehityksen perusteella merien pH-kasvu lisää merien happamoitumista 150 % vuoteen 2100 mennessä! Tämä vaikuttaa merielämään äyriäisistä kokonaisiin koralliriuttayhteisöihin poistamalla mineraaleja, joita eliöt tarvitsevat kasvattaakseen kuoriaan. Meriolosuhteet tulevat olemaan sellaiset, joita meriekosysteemit eivät ole kokeneet 14 miljoonaan vuoteen.

Nykyinen merten happamoituminen on arviolta kymmenen kertaa nopeampaa kuin mitä on kohdattu viimeiseen 300 miljoonaan vuoteen, mikä vaarantaa merijärjestelmien kykyä sopeutua muutoksiin.

Arktinen merijää kutistuu 12,85 % vuosikymmenessä.

Kesäisen arktisen jään on ennustettu katoavan melkein kokonaan tämän vuosisadan puoliväliin mennessä.

“Saatamme menettää kesäisen jääpeitteen jopa jo vuonna 2030. Tämä on paljon aikaisemmin kuin mitä melkein kaikki ilmastomallisimulaatiot ovat ennustaneet.”

Professori Mark Serezze, Yhdysvaltojen kansallisen lumi- ja jäädatan keskuksen johtaja

Tällä hetkellä tutkijat tutkivat yhteyksiä havaittujen valtavien Arktisen alueen muutosten ja suihkuvirtausten muutosten välillä, jotka ovat johtaneet lisääntyneisiin dramaattisiin sääilmiöihin alemmilla leveysasteilla.

Maataloudesta tuleva nitraatti on tällä hetkellä kaikkein yleisin kemiallinen vierasaine maailman pohjavesikerroksissa. Näillä saasteilla voi myös olla dramaattinen vaikutus ekosysteemeihin esimerkiksi rehevöitymisen kautta, kun ravinteet kerrostuvat järviin ja rannikkovesiin vaikuttaen monimuotoisuuteen ja kalavesiin. Merten kuolleet alueet, joissa ei ole yhtään happea, ovat nelinkertaistuneet koossaan sitten vuoden 1950, tukehduttaen noiden alueiden organismeja. 

Yli 95 % siitä, mitä syömme, tulee maasta. Kestää noin 500 vuotta muodostaa 2,5cm ylämaaperää normaaleissa maatalousoloissa. Maaperän eroosio ja rappeutuminen on lisääntynyt dramaattisesti ihmisen aiheuttaman metsien hävittämisen, ylilaidunnuksen ja maatalouskemikaalien käytön myötä. 

50 % planeetan ylämaaperästä on menetetty viimeisen 150 vuoden aikana, johtaen lisääntyneeseen saastuneisuuteen, tulvimiseen ja aavikoitumiseen. Pelkästään aavikoituminen vaikuttaa yli 2,7 miljardiin ihmiseen.

Ennustetaan, että vuoteen 2050 mennessä maan rappeutuminen ja ilmastonmuutos yhdessä vähentävät satoja arviolta 10 prosenttia maailmanlaajuisesti ja jopa 50 prosentteja tietyillä alueilla. Kastemadot eivät pysty kompensoimaan ylämaaperän menetyksiä, sillä nekin ehtyvät 80 % tai enemmän intensiivisiltä maatalouskemiallisilta pelloilta. Useat matolajit ovat kuolleet sukupuuttoon ja useat ovat menossa siihen suuntaan.  

Julkaistu tiede tavallisesti aliarvioi uhkien vakavuutta ja sitä nopeutta, millä ne saattavat edetä.

“Ilmastonmuutos kiihtyy nopeammin ja vaarallisemmin kuin useimmat meistä tiedeyhteisön jäsenistä oli odottanut tai mitä vuoden 2007 IPCC raportti esitti.”

John Haughton, Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n aikaisempi puheenjohtaja, entinen Yhdistyneiden kuningaskuntien meteorologisen instituutin pääjohtaja - 2008

“Kaikki mitä on odotettu johtuvan kasvihuonekaasujen aiheuttamasta globaalista ilmastonmuutoksesta ei vain tapahdu, vaan tapahtuu nopeammin kuin kukaan osasi odottaa.”

John Holdren, Presidentti Barack Obaman Tieteen ja teknologian neuvonantaja, Woods Hole -tutkimuskeskuksen johtaja - 2010

“Näemme lisääntyviä äärimmäisiä sääilmiöitä, joita ei ole osattu aikaisemmin ennustaa. Opimme, että on tekijöitä, joista emme ole aikaisemmin olleet tietoisia ja jotka voivat suurentaa ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vaikutuksia… Tiede ehdottaa yhä enemmän, että monet vaikutukset ilmaantuvat aikaisemmin ja suuremmalla laajuudella kuin mitä on ennustettu.”

Professori Michael Mann, Pennsylvanian osavaltioyliopiston Maailmansysteemien tiedekeskuksen johtaja - 2017

Meillä ei ole 30 vuotta aikaa kääntää kehitystä toiseen suuntaan. Siksi 2050 ei ole vaatimuksemme.

Ei ole takuita sellaisista asioista, jotka ovat niin monimutkaisia kuin ilmastonmuutoksen vaikutusten ennustaminen. Kaukaisen tavoitepäivämäärän asettaminen on kuin yrittäisi laskelmoida tarkalleen, milloin olisi sopivaa puuttua pienten lasten leikkeihin rotkon reunalla. Kun katastrofi on vääjäämätön mahdollisuus, ei lasketa kauanko on aikaa ennen kuin ryhdytään toimiin, vaan tehdään kaikki mitä pystytään, välittömästi — tätä kutsutaan varovaisuusperiaatteeksi. Mitä kauemmin odotamme perustavanlaatuiseen ja laajaan toimintaan ryhtymistä, sitä suurempi on riski, että laukaisemme takaisinkytkentämekanismit ja aloitamme peruuttamattoman matkan kohti tukahduttavan kuumaa maapalloa (“Hothouse Earth”).

On selvää, että meidän ei olisi koskaan pitänyt antaa asioiden edetä näin pahoiksi. On vielä pahempaa ymmärtää, että yli puolet kaikista historian aikana tapahtuneista päästöistä on päästetty viimeisen 25 vuoden aikana sillä aikaa, kun hallituksemme ovat keskustelleet siitä, miten tämän ongelman kanssa pitäisi toimia. Meidän on toimittava nyt. 2025 tavoite pakottaa meidät siihen. Mikä tahansa myöhempi tuomitsee meidät synkkään tulevaisuuteen.

Mitä nopeammin toimimme, sitä parempi. Olemme jo liian myöhässä estääksemme massiivisen tuhon ja elämien menetyksen. Ilmastokatastrofin aiheuttamat kuivuudet, tulvat, maastopalot, taifuunit ja syklonit, jotka tihentyvät ja voimistuvat elämäntapamme myötä, tappavat ihmisiä ja tuhoavat yhteisöjä juuri nyt. Nyt meidän on kysyttävä, voimmeko toimia ajoissa rajoittaaksemme tuhoa - ja toivottavasti välttääksemme pahimpien tulevaisuusskenaarioiden kauhut. Suurimman todistusaineisto-osuuden mukaan meillä on vielä juuri ja juuri aikaa. 2050 on sukupolvi liian myöhään. Se olisi anteeksiantamatonta, ja hyvin todennäköisesti kerta kaikkiaan katastrofaalista.