Usein kysytyt kysymykset

Jäitkö pohtimaan kansalaistottelemattomuuden oikeutusta demokraattisessa yhteiskunnassa, tai kiinnostuit vaikkapa Elokapinan strategiasta? Täältä löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Sisällysluettelo

Miksette voi osoittaa mieltänne puistossa, jalkakäytävällä tai eduskuntatalon edessä?

Koska silloin viestimme, akuutti ilmastohätätila ja meitä kohtaava eksistentiaalinen uhka, olisi helppo jättää huomiotta, eikä asian kiireellisyys tulisi oikeassa suhteessa näkyviin. Ilmastonmuutoksesta on tiedetty jo neljäkymmentä vuotta ja riittävät toimet ovat olleet kokoajan tiedossa, mutta siitä huolimatta maailma on menossa kohti kolme asteen tai pahimmillaan 4,3 asteen lämpenemistä. Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteeseen, mutta on kolmen vuoden kuluttua ylittänyt oman päästökiintiönsä. Pelkästään Suomen virallisen 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vaatii päätettyjen päästövähennysten kaksinkertaistamista (sivu 17). On siis perusteltua sanoa, että tähänastiset mielenosoituskeinot ja muu kansalaisvaikuttaminen eivät ole riittäneet, ja päättäjämme ovat epäonnistuneet riittävissä ilmastoteoissa.

Siksi tilanteen vakavuus on tehtävä korostetun näkyväksi. Sitä varten harjoitamme väkivallatonta kansalaistottelemattomuutta. Tunnistamme että jotkin kansalaistottelemattomuuden muodot, kuten tiesulut, aiheuttavat summittaista häiriötä ja ovat siksi yksittäisiä ihmisiä kohtaan epäreiluja.1 Olemme tästä hyvin pahoillamme. Emme haluaisi olla häiriöksi. Katsomme kuitenkin että huomion kiinnittäminen ilmasto- ja ympäristökriisiin on tässä hetkessä välttämätöntä. Meillä ei ole enää varaa odottaa ja toivoa parasta, vaan kovempaa ilmastopolitiikkaa tarvitaan nyt heti. Haluamme maailman, jossa tulevatkin sukupolvet voivat elää inhimillistä elämää, eikä se nykyisillä politiikkatoimilla toteudu.

Lue Elokapinan toimintakonsensus.

Miksi kansalaistot­telemattomuus olisi oikeutettua? Miten kapinoinnilla muka saadaan aikaan muutosta?

Väkivallaton kansalaistottelemattomuus on tutkitusti yksi tehokkaimmista keinoista nopean yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiseksi. Olemme myös avoimia strategiastamme: Tavoite on saada tämänkaltaiseen suoraan toimintaan mukaan koko ajan enemmän ja enemmän ihmisiä, jotta lopulta poliittisen järjestelmän ja muiden valtakeskittymien on pakko reagoida. Tiesitkö, että kansalaistottelemattomuus näytteli merkittävää osaa myös Suomen itsenäistymisessä? Sillä on ollut historiassa keskeinen rooli myös niin naisten äänioikeuden saavuttamisessa kuin rotuerottelunkin lopettamisessa.

Kansalaistottelemattomuus on osa demokratian työkalupakkia. Siihen osallistuja toimii omalla nimellään ja kasvoillaan ja ottaa vastaan teoistaan säädetyt lainmukaiset rangaistukset. Näin myös Elokapina toimii.

Kansalaistottelemattomuus on oikeutettua silloin, kun toiminnalla tuodaan esiin todellinen epäkohta. Epäkohtaa ja toiminnan haittoja voi myös verrata keskenään. Nopeutuva ilmastonmuutos, luonnonympäristöjen tuhoutuminen, kuudes sukupuuttoaalto ja ihmissivilisaation romahtamisuhka tällä vuosisadalla ovat uhkana eksistentiaalisen suuria, ja väkivallattomasta kansalaistottelemattomuudesta koituva haitta suhteessa niihin pieni. Siksi katsomme, että nyt käsillämme on jälleen sellainen hetki maailmanhistoriassa, että on moraalinen velvollisuutemme kapinoida.

Haluatteko korvata edustuksellisen demokratian tai “kaataa nykyjärjestelmän”?

Elokapina ei vastusta edustuksellista demokratiaa. Vaadimme sen täydennykseksi osallistavan demokratian kansalaisfoorumia, etsimään ratkaisut sellaisiin vaikeisiin ylivaalikautisiin kysymyksiin kuten ilmastonmuutos ja luontokato, joita eduskunta ja puolueet eivät ole saaneet ratkaistua kansan konsensuksesta huolimatta.2 Tuore tutkimusaineisto osoittaa, että poliitikot tahtoisivat pystyä parempaan, mutta heillä on liian kiire markkinahenkisen päivänpolitiikan kanssa, jotta isojen järjestelmätason haasteiden huomioiminen onnistuisi. Myös lobbaus, etujärjestöjen valta, sekä lyhyet vaalikaudet ja hallitus-oppositio asema hankaloittavat laajojen uudistusten läpiviemistä, silloinkin kun ne koetaan äärimmäisen tarpeellisiksi.

Ilmasto- ja ympäristöpäätöksiä käsittelevään kansalaisfoorumiin valitaan satunnaisotannalla joukko tavallisia ihmisiä: foorumin jäsenistö on iällisesti, sukupuolellisesti, etnisesti, koulutustasollisesti ja alueellisesti edustava otanta koko maan väestöstä. Foorumi kokoontuu useiden kuukausien ajan, ja saa käyttöönsä tarvittavat resurssit. Jäsenillä on käytössään asiantuntijatietoa tutkijoilta ja kokemustietoa niiltä ihmisiltä, joita käsiteltävä asia eniten koskettaa. Prosessia fasilitoivat ammattifasilitoijat, ja sen tasapuolisuutta ja edustavuutta valvoo itsenäinen elin. Kaikki päätösvalta Kf:ssa on kansalaisilla. Tavoite on rauhassa ilman poliittista painetta etsiä laajasti hyväksyttävissä olevat, kokonaisuuden kannalta parhaat ratkaisut asetettuihin kysymyksiin.

Kansalaisliikkeenä Elokapina on sitoutunut demokratian vahvistamiseen, ruohonjuuritason toimintaan ja yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen. Tavoitteemme ei ole yhteiskunnan keskeisten institituutioiden romuttaminen. Emme myöskään tavoittele anarkiaa yhteiskunnan tilana.

Lue lisää kansalaisfoorumista.

Mikä on kansainvälisen Extinction Rebellion-liikkeen ja Elokapinan suhde?

Elokapina on itsenäinen osa jo yli 70 maassa vaikuttavaa Extinction Rebellion-kansalaisliikettä. Liikkeen DNA on sama kaikkialla – siihen kuuluvat yhteiset arvot ja toimintaperiaatteet, sekä kolme tärkeintä vaatimusta. Haarat kuitenkin muokkaavat vaatimuksiaan omaan ympäristöönsä sopivaksi. Jokainen haara, Elokapina mukaanlukien, tekee kaikki päätöksensä itsenäisesti ja määrittelee itse omat toimintatapansa. Jokainen haara myös määrittelee itse suhteensa muihin haaroihin, ja edustaa lähtökohtaisesti ainoastaan omia ääneenlausuttuja kantojaan. Yhteistyössä on silti voimaa; haarat usein ottavat vaikutteita ja jakavat yhteisiä materiaaleja sekä koulutuksia kansainvälisesti keskenään.

Mistä Elokapina saa rahoituksensa?

Tällä hetkellä (11/2023) Elokapina saa toimintaan tarvitsemaansa rahoitusta kahdesta lähteestä.

Osa kuluista jaetaan yhteisön sisällä niin, että kapinalliset ostavat toimintaan kulloinkin tarvitsemansa tarvikkeet ja palvelut itse, ja kustannukset jaetaan vapaaehtoisten kapinallisten kesken jälkikäteen omaehtoisesti.

Tämän lisäksi Koneen säätiö myönsi vuonna 2023 Elokapinalle 200 000 euron apurahan Metsän vuoro -hankkeelle. Apurahahanke pitää sisällään erilaisia tapahtumia kuten näyttäviä taideperformansseja, osallistavia mielenosoituksia ja tieteen jalkauttamista edistäviä keskustelutilaisuuksia. Hankkeessa toteutetaan uudenlainen tarveperusteinen kompensaatiomalli, jonka puitteissa aktivisteille turvataan ajallisia resursseja syventää aktivismiansa. Lisätietoa hankkeesta löydät Koneen säätiön sivuilta.

Muuta tukea ja solidaarisuutta Elokapinalle ja elokapinallisille voit tarjota osoitteeseen tue@elokapina.me

Mikä on Elonvaalijat ry:n ja Elokapinan suhde?

Vuoden 2021 aikana Elonvaalijat ry järjesti kaksi suosittua pienkeräystä, joiden tuotoilla tuettiin Elokapinan toimintaa. Molemmista pienkeräyksistä nostettiin myöhemmin esitutkinta ja rahankeräysrikossyytteet. Sekä Elonvaalijat että Elokapina pitävät toimia perusoikeuksien ja kansalaisyhteiskunnan tukahduttamisena ja ovat raportoineet asiasta sekä YK:lle että Euroopan neuvostolle.

Elonvaalijat ry on yksittäisten henkilöiden elokuussa 2019 perustama itsenäinen yhdistys, joka tukee Elokapinan toimintaa. Elonvaalijoilla ei ole valtaa Elokapinan päätöksenteossa, eikä yhdistys osallistu Elokapinan toiminnan suunnitteluun. Kuten Elokapina, myös Elonvaalijat on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Lisätietoa Elonvaalijoista löydät yhdistyksen kotisivuilta: elonvaalijat.fi.

Onko Elokapinalla johtajia?

Elokapinalla ei ole hierarkisia valtarakenteita eikä johtajia. Olemme ruohonjuuritason hajautettu kansalaisliike, ja toimintaamme ohjaavat autonomian periaatteet. Liikkeeseen kytkeydytään osallistumalla toimintaan tai toiminnan suunnitteluun. Elokapinassa toimitaan osana ryhmiä ja työryhmiä, jotka vastaavat omista vastuualueistaan. Vastuualueiden rajat sovitaan ryhmien kesken. Yhteistä kaikille ryhmille ja kapinallisille ovat liikkeen arvot, tavoitteet ja vaatimukset. Katso tarkemmat tiedot Elokapinan itseorganisoitumisen oppaasta.

Mikä on liikkeen perustajien asema liikkeessä?

Elokapinan, eli Extinction Rebellion liikkeen Suomen haaran ensimmäiseen kokoukseen osallistui Suomessa n. 20 kiinnostunutta henkilöä. Osa näistä on edelleen mukana liikkeessä, osa on nykyisin epäaktiivisia. Elokapinassa ei ole hierarkioita eikä siten myöskään ylintä johtoa. Toimintaa toteuttavien ryhmien ja toimintaa tukevien työryhmien koordinaattorirooleja pyritään kierrättämään 3–6 kk:n välein, jotta toiminta pysyisi mahdollisimman dynaamisena ja monimuotoisena, ja jotta valta ei kasaantuisi. Perustajajäsenillä ei ole erityistä virallista asemaa liikkeessä.

Extinction Rebellion UK:n alkuperäisiä perustajia on n. 15 kpl. Vaikka myös XR UK:n toiminta on autonomista ja hajautettua, on ymmärrettävää (vaikkei välttämättä toivottavaa), että alkuperäisen liikkeen perustajat ovat saaneet osakseen enemmän näkyvyyttä kuin monet muut. Etenkin media kaipaa mielenkiintoisia ja näkyviä henkilökeulakuvia, joista kirjoittaa artikkeleita. Osa Extinction Rebellion UK:n perustajista on edelleen mukana liikkeessä, osa on nykyisin epäaktiivisia.

Mikä on Elokapinan suhde Roger Hallamiin?

XR UK:n perustajahahmoihin kuuluva Roger Hallam on tullut tunnetuksi joistakin ristiriitaisista lausunnoistaan, joissa hänen on katsottu mm. kehottaneen ihmisiä väkivaltaan poliittista ja taloudellista eliittiä kohtaan, sekä vähätelleen holokaustia. Monet Extinction Rebellionin haarat ovat irtisanoutuneet näistä lausunnoista. Osa kommenteista on ajalta jolloin Hallam on edustanut XR UK:ta, osa ajalta sen jälkeen. Hallam on kritiikin myötä vuoden 2020 aikana lopettanut XR UK:n edustajana toimimisen. Hallam on myös perustanut XR:stä erillisen puolueen.

Hallamin väkivallan käytöllä spekuloivat kommentit eivät ole Elokapinan tai Extinction Rebellion-liikkeen arvojen ja toimintaperiaatteiden mukaisia. Jokainen Elokapinan toiminnassa mukana oleva sitoutuu väkivallattomuuteen, emmekä hyväksy väkivaltaa missään muodoissaan. Lisäksi katsomme että holokaustia ei tule vähätellä.

Lisäksi Hallam on aiemmin osallistunut XR:n strategiatyöhön, ja pitänyt luentoja aiheesta, ehdottaen että eri valtioiden hallitukset tulee nimenomaisesti kaataa ja korvata kokonaan kansalaisfoorumeilla. Tämä ei ole Elokapinan eikä XR UK:n strategia. Elokapinan toimintatapa on ilmasto- ja ympäristökriisin radikaali näkyväksi tekeminen väkivallattomalla kansalaistottelemattomuudella. Lähtökohtamme on, että kansalaisten tahdon ilmaisu kansalaistottelemattomuutta harjoittamalla tuottaa tarpeeksi painetta päättäjiä kohtaan, jotta näiden on toteutettava tilanteen vakavuuden mukaiset nopeat ilmasto- ja ympäristötoimet – tai perustettava kansalaisfoorumi päättämään niistä. Elokapina ei tähtää yhteiskunnallisten instituutioiden romuttamiseen tai tavoittele yhteiskunnallista anarkiaa.

Hallam on myös luennoissaan sanonut hallitusten kaatamisyrityksen johtavan kuolonuhreihin, antaen ymmärtää että hallinto vastaisi väkivallattomaan kansalaistottelemattomuuteen kuolettavalla voimankäytöllä. Tämä ei ole osa Elokapinan strategiaa. Emme tavoittele tai toivo että kukaan kuolisi tavoitteidemme puolesta, tai niiden edistämisen seurauksena. XR-protesteja on järjestetty ympäri maailmaa vuodesta 2018 alkaen eikä tiedossamme ole että kukaan olisi kuollut yhdessäkään niistä.

Onko XR luokiteltu briteissä järjestäytyneeksi rikollisuudeksi?

Ei. Britannian poliisi piti hölynpolynä konservatiivihallituksen ehdotusta nimetä sikäläinen XR järjestäytyneeksi rikollisuudeksi. Poliisin edustajan mukaan Extinction Rebellion ymmärretään poliisin piirissä rauhanomaiseksi kansalaisliikkeeksi, joka on sitoutunut väkivallattomaan kansalaistottelemattomuuteen. Britannian poliisi myös katsoo että XR ei ole äärijärjestö. XR:n sisällyttäminen yhteen terrorisminvastaisen yksikön äärijärjestödokumenttiin oli poliisin mukaan arviointivirhe.

Onko Elokapina mainittu Suomen sisäministeriön väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksessa?

On. Emme tiedä miksi. Pidämme mainintaa absurdina, sillä Elokapinassa kaiken ajattelun, keskustelun ja toiminnan ytimessä on väkivallattomuus. Lue avoin kirjeemme sisäministeri Maria Ohisalolle asiaa koskien.

Eikö ilmastonmuutosta pidä torjua ensisijaisesti kulutusvalinnoilla? Eikö lopulta kyse ole yksilön valinnoista?

Muutoksen täytyy aina lähteä jostain ja pienin yhteiskunnallisen muutoksen yksikkö on yksilö. Ilmastonmuutoksen kaltaisen ennennäkemättömän suuruusluokan ongelman edessä yksilön on kuitenkin hyvin luonnollista tuntea itsensä voimattomaksi ja sitä kautta vaikeaa uskoa muidenkaan toimivan yksilötasolla riittävissä määrin ilmaston hyväksi. Siten yksilökeskeinen lähestyminen passivoittaa ja pahimmillaan estää ihmisiä toimimasta.

Vaikka ilmastoteot ovat tarpeellisia myös yksilötasolla, eivät ne ole tutkimusten mukaan lainkaan riittäviä. Yksilön mahdolliset kulutusvalinnat ovat myös rajattuja yhteiskuntien luomiin raameihin. Yksilövalintoihin keskittyvä puhe vie huomiota siltä, millä tasolla ja keinoilla kaikkein merkittävimpiä päästöleikkauksia voidaan saada aikaan. Rakenteiden täytyy muuttua. Palataksemme planeetan kantokyvyn piiriin meidän on tehtävä muutoksia taloudellisen toimintamme kovaan ytimeen: tuotettava paljon vähemmän energiaa ja kulutettava paljon vähemmän materiaa. Tarvitaan mittava yhteiskunnallinen järjestelmätason muutos, joka tarkoittaa lainsäädännöllisen vallan käyttöä.

Elokapina pyrkii ratkaisemaan tätä ongelmaa vaatimalla ja paineistamalla poliitikot tekemään tarvittavat uudistukset ja ruokkimalla julkista keskustelua asiasta sekä sitä kautta yhteistä tahtotilaa, jotta tarvittavan suuruusluokan muutos tulee todeksi.

Suomen osuus maailmanlaajuisista päästöistä on häviävän pieni, miten me voimme vaikuttaa asioihin?

Ilmastonmuutos on paitsi kansainvälinen myös kansallisen tason ongelma, ja jokaisen maan velvollisuus on tehdä oma osansa ongelmaan vastaamiseksi. Osana yli 70-maassa toimivaa kansainvälistä liikettä Elokapina kykenee vastaamaan ongelmaan molemmilla tasoilla, keskittyen kuitenkin ensisijaisesti kansalaista lähimpänä oleviin tasoihin ja kansallisiin hallituksiin vaikuttamiseen.

Meillä suomalaisilla on vastuu muuttaa toimintaamme: vaikka Suomi on suhteessa pieni maa, henkilötasolla yksittäisen suomalaisen kulutusperäinen hiilijalanjälki kuuluu maailman suurimpiin, sen ollessa yli kaksinkertainen kiinalaiseen ja viisinkertainen intialaiseen verrattuna.3 Historiallisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta olemme myös tuottaneet hiilipäästöjä huomattavasti pidempään kuin moni kehittyvä maa. Globaalin pohjoisen ja globaalin etelän kumulatiivisten päästöjen ero on valtava. Reiluuden tähden pitkän päästöhistorian omaavien maiden, mukaan lukien Suomi, tulee nyt vähentää päästöjään nopeammin.

Meillä on edellytykset muutokseen: Suomi osana vauraita Pohjoismaita, joissa julkiset instituutiot toimivat hyvin ja loistavat maailman kärkisijoilla erilaisissa vertailuissa, on poikkeuksellisen kykenevä tekemään tarvittavia nopeita muutoksia. Suomalaisilla on myös muistissa historiallinen kokemus toisen maailmansodan jälkeisestä jälleenrakentamisen aikakaudesta, johon tuleva ekologinen jälleenrakennus vertautuu. Kansainvälisellä areenalla tarvitaan kipeästi rohkaisevia esimerkkejä, jota isommat ja hitaammin muutoksiin kykenevät maat voivat seurata.

Miksi poistatte sosiaalisessa mediassa eri mieltä olevien kommentteja?

Emme poista kriittisiä kommentteja, mikäli ne ovat asiallisia. Pyrimme pitämään keskustelun asiallisena ja toisia kunnioittavana. Poistamme tai piilotamme henkilöönmenevät haukkumiskommentit, väkivaltaiset tai vihapuhetta sisältävät kommentit ja ilmastodenialistiset (eli ilmastonmuutoksen kieltävät) kommentit. Ilmastonmuutos ei ole mielipidekysymys vaan asia, josta tiede on yksimielinen.

Ilmastodenialismi on tiettyjen intressitahojen levittämä viivyttelymetodi, jota on käytetty vuosikymmeniä hidastamaan ilmastotoimia. Ilmastodenialismi ja viivyttely tappaa ihmisiä ja muita eläimiä. Tämän vuoksi poistamme ilmastodenialistiset kommentit emmekä osallistu turhiin väittelyihiin asiasta, josta ilmastotieteellä on selkeä yhteisymmärrys. Keskitämme resurssimme tarvittavien ilmastotoimien vaatimiseen ja tietoisuuden herättämiseen kriisin vakavuudesta.

Miten Elokapina suhtautuu ekofasismiin?

Elokapina vastustaa ekofasismia, eikä tee yhteistyötä ekofasistisia ajattelumalleja vahvistavien toimijoiden kanssa. Olemme huolissamme ekofasismille ominaisten puhetapojen valtavirtaistumisesta.

Ekofasismissa luontoa suojellaan muiden ihmisryhmien hengen tai ihmisten keskinäisen oikeudenmukaisuuden kustannuksella. Siinä luonnonsuojelullisten tavoitteiden nimissä käytettyihin keinoihin sisältyy väkivalta muita ihmisiä kohtaan tai muut totalitaristiset keinot, kuten väkivallalla uhkailu, epätasa-arvoistaminen, harvainvalta, vähemmistöjen sorto, patriarkaatti, eugeniikka ja valkoinen ylivalta.

Toisin sanoen, ekofasismissa pyritään luonnonsuojelun ja ekokriisin varjolla suojelemaan vauraimpien ja etuoikeutetuimpien ihmisten ja valtioiden oikeuksia ja valtaa yli maapallon köyhien ja sorrettujen ihmisryhmien oikeuksien – käyttäen tähän edellä listattuja liberaalin demokratian vastaisia toimintatapoja.

Ekofasismin tunnetuimpia ilmenemismuotoja ovat vaatimukset maapallon väkiluvun jyrkästä vähentämistä väkivallan, sodan tai totalitaaristen pakkotoimien keinoin, sekä vaatimukset hädänalaisten auttamatta jättämisestä moraalin ja kansainvälisen oikeuden vastaisesti, väittäen samalla, että massakuolemat olisivat välttämättömiä luonnon tai ilmaston suojelemiseksi.

Näiden ekstremististen toimintatapojen lisäksi ekofasismia voi löytyä myös valtavirtapolitiikasta, silloin kun luonnonsuojelullisilla tavoitteilla yritetään perustella rasistista maahanmuutto- ja pakolaisvastaisuutta tai muuta yhteiskunnallista eriarvoisuutta lisäävää politiikkaa, jossa kaikkien ihmisten yhtäläisiä ihmisoikeuksia ei kunnioiteta. Ihmisoikeuksien nakertamisella (kuten rajojen sulkemisilla ja turvapaikkaoikeuden eväämisillä) tavoiteltavia (usein näennäisiä) ympäristövaikutuksia ei tällöin haluta suhteuttaa keskeisten ihmisoikeuksien arvoon, eikä reilumpia politiikkatoimia edes harkita. Tälläiselle politiikalle on usein tunnusomaista, että siinä kieltäydytään puuttumasta eniten ylikulutusta harjoittavien ihmisten ja ihmisryhmien toimintaan.

Ekofasistisen retoriikan tunnusmerkkejä

Ekofasistinen retoriikka nimeää valheellisesti ekokriisin ainoaksi tai pääasialliseksi juurisyyksi globaalin etelän maiden väestönkasvun ja maahanmuuton. Siinä ekokriisiä hidastaviksi ratkaisuksi mielletään esimerkiksi pakkosterilisaatiot, kehitysavun lopettaminen, rajojen sulkeminen ja turvapaikanhakijoiden kuolemaan jättäminen sekä sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat ihmisten massakuolemat. Ekofasistisessa retoriikassa ekokriisistä syytetään suoraan tai välillisesti niitä ihmisryhmiä, jotka ovat vähiten vaikuttaneet ekokriisin kiihdyttämiseen, kuten globaalin etelän työläis- ja maatalousväestö sekä alkuperäiskansat. Lue myös twiittiketjumme ekofasismista.

Vaatimukset
Periaatteet ja arvot
Toimintakonsensus

  1. Toimimme silti aina siten että pidämme turvallisuuden etusijalla. Emme harjoita henkeä tai terveyttä uhkaavaa häiriötä: päästämme esim. hälytysajoneuvot välittömästi tiesulkujemme läpi. ↩

  2. Mielipidemittausten mukaan 89% suomalaisista uskoo ilmastonmuutoksen olevan vakava ongelma, ja vain 1% uskoo, että ilmastonmuutosta ei tarvitse hillitä lainkaan. ↩

  3. Kulutusperäisten ja tuotantoperäisten hiilidioksipäästöjen eroista voi lukea Wikipediasta. ↩