Tarvitsemme järjestelmämuutoksen.

Tämä on hätätila. Elonkehää järjestävät poliittiset ja taloudelliset järjestelmämme ovat kriisissä. Viimeisen 40 vuoden ajan parlamentaarinen demokratia on osoittautunut kyvyttömäksi tekemään tarvittavia pitkän aikajänteen päätöksiä vastatakseen elonkehän hätätilaan. Poliitikot eivät kykene tarttumaan ongelmiin, joiden tulokset eivät ole nähtävissä vaalikauden aikana.

Kansalaisfoorumi tarjoaa tien ulos edustuksellisen demokratian umpikujasta. Se antaa kansalaisille mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon suoremmin ja poliitikoille selvän signaalin kansalaisten poliittisesta tahtotilasta.

Kansalaisfoorumi on väestö pienoiskoossa ja kykenee osallistamaan edustuksellisen demokratian syrjään jättämät väestönosat ja yksilöt paremmin. Sen vahvuus on puntaroiva keskustelu, jossa erilaiset näkökulmat tulevat laajasti huomioiduiksi ja ratkaisuja etsitään sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Mikä on kansalaisfoorumi?

Kansalaisfoorumi on innovatiivinen prosessi, joka voimauttaa yksilöitä, yhteisöjä ja valtioita tekemään tärkeät päätökset reilusti ja demokraattisesti.

Ilmasto-oikeudenmukainen kansalaisfoorumi saattaa tavalliset ihmiset yhteen tutkimaan, keskustelemaan ja tekemään suosituksia, kuinka ilmastohätätilaan tulisi vastata. Osittaista satunnaisotantaa hyödyntävä kansalaisfoorumin jäsenten valintaprosessi varmistaa, että kansalaisfoorumin koostumus on sukupuolen, iän, etnisyyden, koulutuksen ja alueellisuuden suhteen edustava. Kansalaisfoorumin jäsenet kuulevat tasapainoisesti asiantuntijatietoa tutkijoilta ja kokemustietoa yhteisön haavoittuvimmilta jäseniltä. Jäsenet keskustelevat avoimesti ja rehellisesti pienryhmissä ammattilaisfasilitoijien avustuksella. Pienryhmäkeskustelujen tarkoitus on löytää yhteisesti hyväksyttäviä ratkaisuja, muotoilla niistä suosituksia, joista kansalaisfoorumi äänestää ja tekee virallisia suosituksia, esimerkiksi kansalaisaloitteita, hallitukselle.

Kansalaisfoorumi voi olla joko kansalaisjärjestöjen ja -liikkeiden itsenäisesti tai yhteistyössä valtion kanssa organisoima demokraattinen toimielin. Se voimaannuttaa kansalaisia toimimaan yhdessä ja ottamaan vastuun tulevaisuudestaan. Tämä on reiluin ja tehokkain tapa päästä eroon puoluepolitiikkaan kuuluvasta politikoinnista.

Esimerkit ympäri maailman todistavat, että kansalaisfoorumit ovat tehokkaita poliittisesti hankalissa tilanteissa. Tavalliset ihmiset ymmärtävät monimutkaista informaatiota, kykenevät puntaroimaan eri vaihtoehtoja ja tekemään harkittuja päätöksiä. Lue lisää Irlannin, Kanadan, Australian, Belgian ja Puolan kokemuksista kansalaisfoorumeista.

Kansalaisfoorumeita on käytetty tärkeiden asioiden käsittelyyn, joita parlamentaarinen demokratia ei ole kyennyt ratkaisemaan poliittisesti. Irlannin kansalaisfoorumi oli maan poliittiselle historialle käänteentekevä: se kykeni uudistamaan repivää poliittista intohimoa herättänyttä avioliitto- ja aborttilainsäädäntöä oikeudenmukaisesti. Kansalaisfoorumin suositukset vaikuttivat julkiseen keskusteluun ja sallivat poliitikkojen säilyttää uskottavuutensa äänestäjiensä edessä. Myöhempi ilmastonmuutosta käsitellyt kansalaisfoorumi antoi useita suosituksia, jotka Irlannin hallitus sisällytti toimintasuunnitelmaansa.

Suomessa puntaroivaa demokratiaa on hyödynnetty päätöksenteossa kansalaisfoorumia pienempien ja lyhytkestoisempien kansalaisraatien ja -paneelien muodossa. Tuoreimman esimerkin tarjoaa Turun keskustan liikennejärjestelyjen kehittämiseksi järjestetty kansalaispaneelisarja keväällä 2020. 21 kansalaispaneelissa kuultiin 172 satunnaisesti valittua turkulaista etäyhteyden avulla. Kansalaispaneelia tutkivat Åbo Akademin ja Tampereen yliopiston tutkijat havaitsivat, että kuntalaisten mielipiteet muuttuivat keskustelun kuluessa merkittävästi julkisen ja kevyen liikenteen hyväksi.

Kuinka kansalaisfoorumit ja kansalaiskokoukset eroavat toisistaan?

Niin kansalaisfoorumit kuin kansalaiskokouksetkin osallistavat tavallisia ihmisiä demokraattiseen keskusteluun ja puntarointiin. Koulutetut fasilitoijat pitävät huolta, että keskustelu pysyy aiheessa, eikä kukaan dominoi sitä. Kansalaisfoorumit ja kansalaiskokoukset eroavat kuitenkin ratkaisevasti tarkoitukseltaan ja rakenteeltaan.

Kansalaisfoorumit koostetaan satunnaisesti väestöstä valikoiduista henkilöistä samaan tapaan kuin väestötutkimuksien otokset muodostetaan väestöllisesti edustaviksi. Kansalaisfoorumi pyrkii mahdollisimman tarkasti mallintamaan Suomen väestön sukupuoli-, ikä-, koulutustaso- ja aluejakaumaa. Edustavan otoksen vuoksi kansalaisfoorumi heijastaa luotettavasti koko väestön intressejä. Kansalaisfoorumiprosessiin kuuluu jäsennelty oppimijakso, jossa osallistujat kuulevat asiantuntijoita ja erilaisia ryhmiä, joita aihe koskettaa. Kansalaisfoorumit yleensä keskittyvät politiikkatoimien suositteluun ja ovat erityisen hyödyllisiä poliittisesti tulenaroissa tilanteissa tai aikaperspektiiviltään ylivaalikautisissa kysymyksissä. Kansalaisfoorumi on virallinen prosessi, jonka suunnitteluun ja toteuttamiseen kuluu vähintään muutamia kuukausia tai jopa yli vuosi.

Sen sijaan kansalaiskokoukset ovat fasilitoituja keskustelutilaisuuksia, joihin kuka tahansa kiinnostunut voi tulla, toisin sanoen valita itse osallistumisensa. Kansalaiskokousta voidaan käyttää osanottajamäärältään suurten kokouksien järjestäytymiseen ja niiden avulla voidaan tuottaa ideoita, keskustella asioista ja tehdä päätöksiä. Kansalaiskokoukset voivat kestää tunnista neljään tuntia ja niitä voidaan pitää missä vain – vaikkapa vallatuissa tiloissa kuten tieblokeissa tai aukioilla. Vallankumoukselliset liikkeet kuten Occupy, Arabikevät ja Gilet Jaunes ovat käyttäneet kansalaiskokouksia menestyksekkäästi.

Lyhyt johdatus kansalaiskokoukseen

Kansalaiskokoukset luovat tilan, jossa jokaista osallistujaa kunnioitetaan ja kuunnellaan tuomitsematta. Kansalaiskokouksen kolme perusperiaatetta radikaali inklusiivisuus, aktiivinen kuuntelu  ja luottamus luovat turvallisemman tilan, joka tukee myötätuntoista vuorovaikutusta mahdollistaen jakamisen ja kuulluksi tulemisen.

1. Radikaali inklusiivisuus

Turvallisemman tilan luominen vaatii tietoisuutta mahdollisista osallistumisen esteistä, jotta niitä voidaan purkaa mahdollistaen jokaisen kuulluksi tulemisen ja turvallisen osallistumisen ilman pelkoa tuomituksi tai häpäistyksi tulemisesta. Yritämme ottaa huomioon mahdolliset osallistumisen esteet, kuten tilojen saavutettavuuden liikuntaesteisille, viittomakielisen tulkkauksen, tulkkauksen eri kielille ja päivähoitopaikan lapsille.

2. Aktiivinen kuuntelu

Aktiivinen kuuntelu tarkoittaa ihmisten kuuntelemista loppuun asti ennen kuin miettii vastausta puheenvuoroon. Aktiivinen kuuntelu on äärimmäisen tärkeää, sillä se lisää myötätuntoisuuttamme – kun keskitymme kuuntelemaan ihmisiä, ymmärrämme heidän näkemyksiään ja huoliaan paremmin.

3. Luottamus

Kun kansalaiskokouksesta on sovittu, on tärkeää, että osallistujat luottavat prosessiin ja fasilitoijiin. Fasilitoijat mahdollistavat luottamuksen pitäytymällä sovitussa prosessissa ja varmistamalla, että kaikki muutkin seuraavat sitä.