Elokapina kutsuu mediatoimijoita vuoropuheluun totuudenmukaisesta ilmastojournalismista

Eilinen performatiivinen mielenilmauksemme Sanomatalossa vaati totuudenmukaista uutisointia ilmastokriisistä. Moni on ihmetellyt sosiaalisessa mediassa, että syytämmekö Sanoman medioita valheellisesta uutisoinnista. Sikäli kun valehtelulla tarkoitetaan perättömien, totuuden vastaisten, väitteiden esittämistä, emme syytä journalistin ohjeita noudattavia medioita valehtelusta.

Totuuden puhumisen selkein, muttei ainut, vastinpari on suora valehteleminen. Ilmastokriisin kontekstissa melkein yhtä haitallista on kertomatta jättäminen ja osittainen uutisointi. Saadakseen kompleksisesta ilmiöstä totuudenmukaisen, eli mahdollisimman kattavan, käsityksen ihminen tarvitsee monipuolista tietoa, jonka tarjoamisessa journalismilla on tärkeä tehtävä.

Kutsumme mediatoimijoita vuoropuheluun hahmottelemaan mitä ilmastokriisin asettaminen uutisoinnin läpileikkaavaksi viitekehykseksi tarkoittaa ja millaisilla tavoilla journalistiset julkaisut voivat auttaa lukijoitaan hahmottamaan ilmastokriisin mahdolliset ja todennäköiset vaikutukset elämiimme. Long Playn Hanna Nikkanen toi ilmi kokeilemisen arvoisia lähestymiskulmia ilmastokriisin läsnäolon tunnistavaan journalismiin.

Toivomme lisäksi, että ihmiskunnan suurimmasta kriisistä kertova uutisointi on kaikkien saatavilla tulotasoon katsomatta. Helsingin Sanomat päätti koronauutisten kohdalla, että suurella yleisöllä on oikeus saada kattavasti tietoa terveyteensä kohdistuvasta uhasta. Mielestämme tällainen linjaus on perusteltua myös suhteessa ilmastokriisiin. Valtion puolestaan tulisi turvata laadukkaan journalismin taloudelliset toimintaedellytykset.

Mielenilmaus sekä #KirjoitaKriisistä-kampanja eivät kohdistu pelkästään Sanoman medioihin, vaan laajemmin koko suomalaiseen mediakenttään ja sen tapoihin kertoa ilmasto- sekä ympäristökriisin vakavuudesta.

Lisätiedot: [email protected]