Rohkeamman tilan politiikan tarkoituksena on luoda käytäntöjä, jotka saavat ihmiset kokemaan olonsa turvalliseksi, ottamaan vastuuta epämiellyttävistä tilanteista ja luoda tapoja muuttaa epämiellyttävät tilanteet paremmiksi sen sijaan, että niitä pitäisi vain sietää. Sanavalinta “rohkeamman” eikä “turvallisemman” viittaa ajatukseen, että yhteistoiminta edellyttää ajoittain myös vaikeiden keskustelujen käymistä, joissa erityisesti etuoikeutetussa asemassa olevat ihmiset joutuvat kyseenalaistamaan omia asenteitaan ja toimintatapojaan.
Rohkeamman tilan politiikka on feministinen menetelmä, jonka tarkoituksena on auttaa liikkeeseen osallistuvia kokemaan ja luomaan sisäistä turvallisuuden tunnetta yhdessä. Vastuu tästä on kaikilla. Kun voi luottaa siihen, että omaa kokemusta kuunnellaan ja arvostetaan ja että kaikki ovat sitoutuneita yhteisiin sääntöihin, yhteisön ristiriitoja uskalletaan käsitellä rakentavasti.
Tarkoitus on myös saada ihmiset miettimään omaa vuorovaikutustaan yhteisön jäseninä. Rohkeamman tilan politiikasta on merkittävästi apua hierarkioiden ja epätasa-arvoisten tilanteiden purkamiseen ryhmässä ja yhteisössä. Tämä on myös keino luoda yhteisyyden kokemusta tapaamisissa: kaikki ovat mukana ja vastuussa sosiaalisen tilan luomisesta.
Rohkeamman tilan politiikka on kehitetty turvallisen tilan (safe space) politiikan pohjalta. Turvallinen tila juontaa juurensa alakulttuureihin, erityisesti seksuaalivähemmistöjen tapahtumiin. Niillä on haluttu varmistaa, että osallistujat voivat olla omana itsenään ilman pelkoa vieroksuvasta asenteesta ja kummastelevista katseista tai suoranaisesta väkivallasta. Politiikka koostuu käytännöistä ja tavoista, joilla pyritään turvallisen ja kunnioittavan tilan luomiseen ja osanottajien vastuuttamiseen omasta käytöksestään.
Rohkeamman ja/tai turvallisen tilan periaatteitakin on kritisoitu. Koska yhteinen tila määrittyy ihmisten keskinäisessä vuorovaikutuksessa, ei siitä, miten jonkun ihmisen omat rajat määrittyvät ja milloin niitä ylitetään, voi koskaan antaa täysin yleispäteviä ohjeita. Tiloihin liittyvät politiikat ovat nekin itsessään alakulttuurisia koodistoja, joiden omaksuminen ottaa oman aikansa. Kun toiset osaavat noudattaa yhteisiä sääntöjä ja periaatteita toisia paremmin, synnyttää se valtarakenteita ja saattaa näin sulkea toisenlaisiin sosiaalisiin käytäntöihin tottuneita ihmisiä ulos toiminnasta.
Politiikan alkuperäinen ajatus ihmisiä osallistavasta ja vastuullistavasta menetelmästä kääntyy myös helposti itseään vastaan: jos tilaisuudessa on määritelty periaatteet ja turvatiimi, joka huolehtii turvallisesta tilasta, jotkut osallistujat saattavatkin jättää ongelmat turvatiimin hoidettavaksi sen sijaan, että pyrkisivät itse vaikuttamaan asiaan.
Turvallisen tilan periaatteet voivatkin jo nimen tasolla luvata liikaa yhteisen tilan turvallisuudesta, joka ei kuitenkaan välttämättä toteudu. Osittain tämän takia Elokapinassakin on nimetty periaatteet “turvallisen” sijaan “rohkeammiksi”.
Rohkeamman tilan periaatteet
Rohkeamman ja turvallisemman tilan periaatteista on olemassa monia muotoiluja. Tässä ovat Elokapinan (Suomen Extinction Rebellion -maahaaran) antirasismityöryhmän muotoilemat versiot periaatteista:
-
Pyri tiedostamaan tekemäsi oletukset ja toimimaan niiden ohjaamatta. Et voi tietää toisen kokemusta, ajatuksia, elämäntilannetta tai itsemääriteltyä identiteettiä hänen puolestaan. Syrjintä voi näyttäytyä esimerkiksi, mutta ei ainoastaan homo- ja transfobiana, seksisminä, rasismina, ikä- tai luokkasyrjintänä tai kyvykkyysnormeina. Monet oletukset ovat sisäistettyjä ja ilmenevät tiedostamattakin kielenkäytössämme, esimerkiksi sukupuolittamisena tai muuna toisten kategorisoimisena. Koska teemme joka tapauksessa oletuksia toisista, yritä tiedostaa omat oletuksesi. Ole avoin ja kuuntele.
-
Pyri olemaan toisia kohtaan rehellinen ja kunnioittava. Olemme erilaisia ja haluamme vaalia sitä. Keskustelujen tavoitteena tulisi pikemmin olla ymmärrys moninaisista käsityksistä kuin yhteisymmärrys. Kuitenkaan loukkaavaa tai syrjivää käytöstä tai häirintää ei tarvitse kunnioittaa. Muista kunnioittaa omia ja toisten rajoja ja tarpeita sekä erilaisia kehollisia tapoja olla läsnä.
-
Anna tilaa. Pyri kiinnittämään huomiota myös omaan tapaasi ottaa tilaa. Huolehdi, että kaikki tulevat keskustelussa kuulluiksi ja pääsevät osallisiksi. Uskalla toisaalta ottaa tilaa: kaikkien ajatuksilla on väliä.
-
Älä häiritse ketään sanallisesti, koskemalla, tuijottamalla tai muutoin. Odota selkeää suostumusta. Lopeta tai muuta käytöstäsi, jos toinen pyytää sitä. Huomaa, ettet voi määritellä häirintäkokemusta toisen puolesta. Jos huomaat häirintää tai epäasiallista käytöstä, pyri mahdollisuuksien mukaan puuttumaan siihen. Pyydä tarvittaessa ongelmatilanteisiin apua tai tukea.
-
Pohdi oman osallistumisesi vaikutusta. Ota vastuu aikomuksistasi ja tekojesi vaikutuksista. Pyri tiedostamaan etuoikeutesi eri tilanteissa.
-
Älä yleistä omaa kokemustasi muita koskevaksi. Pyri tunnistamaan, että ihmiset kokevat samat tilanteet ja tapahtumat eri tavoilla, ja jokainen kokemus on yhtä todellinen ja arvokas. Luodaan tilaa useille tulkinnoille.
-
Kritisoi ideoita ihmisten sijaan. Älä kiusaa toisia tai hyökkää kenenkään henkilökohtaisia ominaisuuksia kohtaan. Jos koet toisen toiminnan hyökkäävänä, voit kertoa kokemuksestasi ja pyytää toisia ottamaan tarpeesi huomioon.
-
Pyri viestimään ymmärrettävästi. Käytä kieltä, joka on mahdollisimman ymmärrettävää myös oman viiteryhmäsi ulkopuolisille. Avaa tarvittaessa käyttämäsi termit.
-
Pyri oppimaan kritiikistä ja suhtautumaan itseesi ja toisiin myötätuntoisesti. Kaikki tekevät virheitä – pyritään oppimaan niistä yhdessä.
Vaatimukset
Periaatteet ja arvot
Toimintakonsensus
Usein kysytyt kysymykset